Yhdistyksen säännöt

Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry:n SÄÄNNÖT

Hyväksytty 17.03.2010

1 § Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry, ruotsiksi Helsingforsregionen i Europa rf ja kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä European Movement in the Helsinki Region. Jäljempänä näissä säännöissä sitä kutsutaan yhdistykseksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta- alueena pääkaupunkiseutu (YTV-alue). Yhdistys on perustettu 1999.

2 § Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta

Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry on kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka suhtautuu myönteisesti Euroopan integraatioon ja Suomen EU-jäsenyyteen. Yhdistys on Eurooppalainen Suomi ry:n, jäljempänä keskusjärjestö, alueyhdistys.

Yhdistyksen tarkoituksena on

• edistää Euroopan integraatioon, Euroopan unioniin ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvää moniarvoista kansalaiskeskustelua toimimalla julkisena keskustelufoorumina toiminta-alueellaan;
• toimia Eurooppa-asioissa jäsentensä yhdyssiteenä ja vaikutuskanavana maakunnallisesti ja paikallisesti ottamalla kantaa Eurooppa-asioihin ja tehden niihin liittyviä aloitteita paikallisille ja muille päättäjille sekä keskusjärjestön hallitukselle;
• aktivoida toiminta-alueellaan asuvia kansalaisia osallistumaan Euroopan parlamentin Suomen edustajien vaaleihin ja
• edistää eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta ja eurooppalaista kulttuurivaihtoa ja kanssakäymistä toiminta-alueellaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• hankkii toiminta-alueeltaan jäseniä ja huolehtii jäsenyhteyksien ylläpidosta;
• järjestää kokouksia, keskustelu- ja kulttuuritilaisuuksia sekä juhlia, illanviettoja ja tutustumismatkoja, jotka ovat avoimia myös yhdistykseen kuulumattomille kiinnostuneille henkilöille;
• tiedottaa toiminnastaan ja kannanotoistaan alueellisessa mediassa ja harjoittaa tarvittaessa myös sivistys- ja opintokerhotoimintaa;
• osallistuu kansainvälisen Eurooppa-päivän viettoon 9. toukokuuta;
• rakentaa yhteistyötä muiden samansuuntaisia tavoitteita ajavien yhdistysten ja liikkeiden kanssa ja
• osallistuu toiminta-alueellaan keskusjärjestön tiedotuskampanjoiden toteuttamiseen sekä edistää muilla vastaavilla tavoilla keskusjärjestön tavoitteita ja toimintaa.

Yhdistys voi omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

Yhdistys voi asianomaisen luvan saatuaan toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä.

Yhdistys on kaksikielinen, sen kielet ovat suomi ja ruotsi. Yhdistyksen pöytäkirja- ja asiakirjakielenä on suomi.

3 § Jäsenyys yhdistyksessä

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jokaisella yhteisöjäsenellä sekä 15 vuotta täyttäneellä henkilöjäsenellä on yhdistyksen kokouksissa yksi ääni.

• Henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen keskusjärjestön henkilöjäsen, joka ei ole keskusjärjestön muun alueyhdistyksen jäsen, ja
• Yhteisöjäseneksi voi liittyä jokainen oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka hyväksyy nämä ja keskusjärjestön säännöt ja tarkoitusperät.

Kannattajajäseneksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön. Kannattajajäsen voidaan valita yhdistyksen luottamustehtäviin. Kannattajajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänivaltaa.

Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi nimetä yhdistyksen toiminnassa ansioituneen tai muuten yhdistyksen tarkoitusperiä edistäneen henkilön. Kunniajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänivaltaa. Kunniajäseneltä ei kanneta jäsenmaksua.

Yhdistyksen jäsenluetteloa ylläpitää hallitus.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 § Jäsenmaksu

Keskusjärjestö vastaa henkilöjäsenten jäsenmaksun kannosta. Sen suuruudesta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa, mutta jäsenmaksu on vähintään sama kuin keskusjärjestön henkilöjäsenmaksu.

Alueyhdistys vastaa yhteisö- ja kannatusjäsentensä jäsenmaksun kannosta.

5 § Yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimielimiä ovat kevätkokous, syyskokous, ylimääräinen kokous ja hallitus. Yhdistyksen kokous ja/tai hallitus voi lisäksi nimetä erilaisia jaostoja tai työryhmiä jotain määrättyä tehtävää varten.

Päätökset yhdistyksen toimielinten kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtaja, vaaleissa kuitenkin arpa.

6 § Kevät- ja syyskokous

Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuotuista kokousta: kevätkokous ja syyskokous.

Kevätkokous, joka pidetään tammi-maaliskuussa, kutsutaan koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jäsenille toimitetulla kirjeellä, sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai julkaisemalla ilmoitus yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä.

Sen jälkeen, kun yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai muu hallituksen edustaja on avannut kevätkokouksen, käsitellään kokouksessa ainakin seuraavat asiat:

1. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osanottajien toteaminen;
2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan valinta;
3. työjärjestyksen hyväksyminen;
4. hallituksen laatima kertomus yhdistyksen toiminnasta päättyneeltä toimintakaudelta;
5. tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen;
6. vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;
7. ajankohtainen tilanne ja sen johdosta mahdollisesti annettavat kannanotot tai muutoin tehtävät päätökset sekä
8. hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat.

Syyskokous, joka pidetään syys-marraskuussa, kutsutaan koolle kuten kevätkokous. Sen jälkeen, kun yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai muu hallituksen edustaja on avannut syyskokouksen, käsitellään kokouksessa ainakin seuraavat asiat:

1. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osanottajien toteaminen;
2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan valinta;
3. työjärjestyksen hyväksyminen;
4. yhdistyksen jäsenmaksusta päättäminen kunkin jäsenryhmän osalta erikseen;
5. hallituksen ehdotus seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi;
6. päätetään hallitukseen valittavien jäsenten lukumäärä sääntöjen 8 §:n rajoissa ja puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten valinta;
7. kahden tilintarkastajan ja yhden tai kahden varatilintarkastajan valinta;
8. edustajien valinta keskusjärjestön vuosikokoukseen;
9. ajankohtainen tilanne ja sen johdosta mahdollisesti annettavat kannanotot tai muutoin tehtävät päätökset sekä
10. hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat.

7 § Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen kokous, joka pidetään hallituksen kutsusta ja sen määräämänä aikana, kutsutaan koolle vähintään viikkoa ennen kokousta.

Hallituksen on viipymättä kutsuttava koolle yhdistyksen kokous, mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti ilmoittamaansa tarkoitusta varten vaatii.

8 § Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 5-15 muuta varsinaista jäsentä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on läsnä.

Hallituksen tehtävänä on

1. suunnitella ja johtaa yhdistyksen toimintaa;
2. kutsua koolle ja valmistella yhdistyksen kokoukset;
3. panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset;
4. ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin;
5. valita tarpeelliset toimihenkilöt (esim. sihteeri, taloudenhoitaja) ja asettaa tarpeellisiksi katsotut jaostot / työryhmät ja
6. pitää yhteyttä keskusjärjestöön.

9 § Yhdistyksen nimenkirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja, aina kaksi yhdessä.

10 § Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

11 § Sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamiseen tarvitaan yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä ja siihen on saatava ennen yhdistysrekisteriin merkitsemistä keskusjärjestön hallituksen suostumus.

12 § Keskusjärjestöstä eroaminen ja purkautuminen

Keskusjärjestöstä eroamiseen tai yhdistyksen purkautumiseen tarvitaan yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Yhdistys ei kuitenkaan voi erota keskusjärjestöstä tai purkautua, jos kolme jäsentä kokouksessa sitä vastustaa. Jos yhdistys purkautuu tai se lakkautetaan, sen varat ja omaisuus siirtyvät Eurooppalainen Suomi ry:lle.